Avoimella hallinnolla rakennetaan kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Keskeinen osa avoimen hallinnon edistämistä on avoin data ja sen hyödyntäminen. Mihin suuntaan tiedon avoimuutta tulisi kehittää? Mitä voisimme oppia muilta mailta? Millaista yhteistyötä avoimen hallinnon ja tietopolitiikan välillä tarvitaan jatkossa? Tässä jaksossa muun muassa näistä teemoista on keskustelemassa neuvotteleva virkamies Ira Alanko valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tiimistä hankepäällikkö Tanja Lahden johdattelemana.
[?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44]
[??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44]
[tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen]
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
[äänite alkaa]
Haastattelija 1 [00:00:01]: Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, eettisyyttä, tilivelvollisuutta ja tiedon ja palvelujen saatavuutta. Avoimessa hallinnossa on kahdeksan työaluetta, joista yksi on avoin data ja tekoälyn eettinen hyödyntäminen. Onko avoimuus itsestäänselvyys? Vai onko tällä työllä vielä paikkansa? Onko tiedon avoimuudella vaikutusta yhteiskunnan vakauteen? Muun muassa näistä asioista keskustelemme tässä jaksossa.
Haastattelija 1 [00:00:33]: Tämä on Tiedon äärellä - tietopolitiikasta tekoihin -podcast, jossa pureudumme tietopoliittisiin toimenpiteisiin ja tietopolitiikan kysymyksiin laajemmin. Podcastissa pohdimme muun muassa sitä, mitä tietopolitiikka oikein on ja miksi julkisen tiedon avoimuus, laatu ja yhteentoimivuus on tärkeää. Pohdimme näitä aiheita eri näkökulmista ja yhdessä mielenkiintoisten ja vaikuttavien vieraiden kanssa.
Haastattelija 1 [00:01:07]: Olen Tanja Lahti valtiovarainministeriön julkICT-osastolta ja toimin hankepäällikkönä tiedon hyödyntämisen ja avaamisen -hankkeessa. Tämä niin sanottu TIHA-hanke on hallitusohjelmahanke, joka toteuttaa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kirjattuja tietopoliittisia tavoitteita. Tällä kertaa aiheenamme on siis avoin hallinto ja erityisesti datan avoimuus. Tästä aiheesta on tänään kanssani keskustelemassa henkilö, joka tekee tiiviisti töitä avoimen hallinnon parissa ja hänen nimensä on Ira Alanko, neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriöstä. Tervetuloa Ira.
Puhuja 1 [00:01:39]: Kiitos.
Haastattelija 1 [00:01:41]: Iran vastuulla, sinulla on monen muun työalueen lisäksi avoimuuden edistäminen. Avointa hallintoahan edistetään monipuolisesti tekemällä yhteistyötä monen eri toimijan kanssa. Näin siis turvataan, että luottamus on jatkossakin suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara. Kertoisitko lyhyesti itsestäsi ja työtehtävistäsi?
Puhuja 1 [00:02:00]: Ilomielin. Ja kiitos mahdollisuudesta tulla keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta tänään. Olen Alangon Ira valtiovarainministeriöstä, valtionhallinnon kehittämisosaston hallintopolitiikkayksiköstä. Olen uusin vahvistus avoimen hallinnon tiimiin. Olen aikoinaan ollut mukana edistämässä sähköisten palveluiden rakentamista SADe-ohjelman kautta. Hiljattain toimin ohjelmapäällikkönä kansallisessa tekoälyohjelmassa AuroraAI-ohjelmassa, joten tiedon avoimuus ja datan eettinen hyödyntäminen on ollut työlistallani jo pidemmän aikaa. Olin myös aikoinaan mukana työryhmässä, joka loi Suomen ensimmäisen Open Government Partnership -toimintasuunnitelman ja seurasi sen toimeenpanoa. Minulla on tällä hetkellä muita työalueita, kuten valtion ohjausjärjestelmien kehittäminen, jossa kuumin puheenaihe tällä hetkellä on valtion ennakoiva ohjaus. Lisäksi toimin taustalla tukena muun muassa julkisen hallinnon innovaatiotoiminnan edistämisessä ja julkisen johtamisen kehittämisessä. Kaikissa näissä työalueissa, avoimessa datassa, piilee valtava potentiaali. Ja on itselle mielekästä, että tiedon hyödyntämistä voi tarkastella niin monesta tulokulmasta päivittäisessä työssäni.
Haastattelija 1 [00:03:13]: Wow, hengästyttävä lista. Tosi laaja asiakokonaisuus sinulla on kyllä työpöydälläsi. On ollut ja on tällä hetkelläkin. Mahtavaa. Mennään avoimuuteen. Avoimuus nousee esille usein juhlapuheissa, mutta mitä mieltä sinä olet, toteutuuko avoimuus käytännössä? Pidetäänkö sitä ihan aidosti tärkeänä ja panostetaanko siihen riittävästi?
Puhuja 1 [00:03:38]: Heti ensimmäiseksi kommentoin tuota tärkeyttä. Avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. En todellakaan keksi, mikä olisi tärkeämpää juuri nyt. Niin moni asia menee eteenpäin, mihin me emme voi itse vaikuttaa suoraan. Ja sitten arki tuntuu sellaiselta riepottelevalta ehkä. Ja on paljon toimijoita, jotka aktiivisesti yrittävät luoda epävakautta, esimerkiksi tietovaikuttamisella. Teema on tosi tärkeä ja aina on kehittämisen varaa, koska asiat meidän ympärillämme eivät ole staattisia, että se maali koko ajan siirtyy eteenpäin. Jos ajattelee avoimuudesta laajemmin, toki on paljon juhlapuheita, mutta ollaanhan jo TIHA-hankkeen myötä saavutettu tosi paljon. Toki aina voi olla eri mieltä, tehdäänkö oikeita asioita, mutta kyllä Suomessa mennään koko ajan eteenpäin. Viime aikoina on tullut paljon tosi mielenkiintoisia avauksia, joilla on kytköstä tähän teemaan, esimerkiksi kysymys, miten digiID tulee vaikuttamaan, miten itse käsittelemme meitä koskevaa tietoa, tosi isoja asioita ja paljon erilaisia mielipiteitä aina näihin asioihin liittyen. Se, että pystymme myös pysähtymään asioiden äärelle ja keskustelemaan, on tosi tärkeätä. Avoimen hallinnon näkökulmasta laajemmin katsottuna yksi, mitä voisi erityisesti kehittää, on keskustelua siitä, mihin suuntaan data-avoimuutta pitäisi kehittää. OECD hyvin pian julkaisee pitkän raportin valtion ennakoivan ohjauksen kehittämisestä Suomessa ja siinä yksi ehdotus on tulevaisuustarkasteluhetkien luominen tärkeisiin prosesseihin, jotta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuutta kohti me kaikki teemme töitä. En ole törmännyt mihinkään rohkeisiin keskustelunavauksiin, mitä esimerkiksi tavoitellaan tiedon avaamisella, niin olisi todella mielenkiintoista nähdä, miten sitä voisi edistää. Mikä on datan rooli esimerkiksi tämänhetkisessä tilanteessa, kun sähkön hinnat ampuvat taivaisiin? Pitäisikö priorisoida, mitä tietoa avataan, jotta julkinen hallinto pystyy nopeammin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin? Sillä tavalla, että se ihan käytännössä näkyy ihmisten arjessa helpottuneena elämänä tai jonain muuna? Mitä se edes käytännössä tarkoittaisi?
Haastattelija 1 [00:06:00]: Joo. Nostit monta tosi hyvää pointtia esille. Minä tartun tuohon OECD:n pian julkaistavaan raporttiin, koskien sitä valtion ennakoivan ohjauksen kehittämistä. Sanoit, että siellä on yksi ehdotus, joka liittyy tulevaisuustarkasteluhetkien luomiseen tärkeisiin prosesseihin. Mitä se käytännössä voisi tarkoittaa?
Puhuja 1 [00:06:22]: Se on uusi teema. Englanniksi se on Future Seeking Moments, mutta se voisi esimerkiksi olla fasilitoidut dialogit uuden hallituksen ja virkamiesjohdon välillä, kun luodaan uutta hallitusohjelmaa, mikä on ihan pian käsillä. Sen tarkoitus olisi rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä hallitusohjelman kirjauksilla oikeasti tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa käytännön tasolla, esimerkiksi päätöksenteossa ja kehittämistoimissa eri hallinnon aloilla tai aitojen vaikuttamismahdollisuuksien rakentaminen prosesseihin, kun ajatellaan hyvinvointialueiden budjettiprosesseja. Olisihan se aika hienoa, että kaikilla olisi mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin miten rahaa käytetään ja myös seurata, millaisin perustein päätökset tehdään rahankäytöstä sekä miten rahaa ja millä vaikuttavuudella sitä on loppujen lopuksi käytetty. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että jos rima ei ole korkealla, niin sitten mennään eteenpäin pienin askelin. Parempi ideoida ja visioida, mikä voisi olla se hyvä tulevaisuus.
Haastattelija 1 [00:07:26]: Nostit esille myös tämän kysymyksen, että pitäisikö priorisoida, mitä tietoa avataan. Mielestäni se on hyvä ja relevantti kysymys, koska tietoa on niin valtavasti ja toisaalta resursseja tiedon avaamiseen on rajallisesti. Se on ihan selvä. Ja olemme jossain määrin ehkä vanhojen järjestelmien vankeja ja muuta, niin tuohon haluan täydentää, että tähän suuntaanhan ollaan menossa, muun muassa avoimen datan direktiivin myötä eli siellä sitten täytäntöön [?? 00:07:53] määritellään tiettyjä tietoaineistoja. Tällaisia arvokkaita tietoaineistoja. Ne tulee saattaa ainakin avoimena datana saataville. Tuohan on kohti sitä, että tunnistetaan yhteiskunnalle arvokkaita, hyödyllisiä, korkean lisäarvon tietoaineistoja. Panostetaan ainakin niihin, että ne ovat saatavilla. Tuo on tosi relevantti kysymys, tuo priorisointitarve. Suomalainen yhteiskunta on ollut varsin avoin jo pitkään. Eikö avoimuuden pitäisi olla tai eikö se ole jo aika lailla itsestäänselvyys meidän yhteiskunnassamme? Tarvitaanko erillistä ohjelmaa, vaikka avoimen hallinnon ohjelmaa?
Puhuja 1 [00:08:35]: Valitettavasti ei ole itsestäänselvyys. En ole edes varma, että olisiko se hyvä asia, että se olisi sitä. Avoimuuden edistäminen on ehdottomasti meidän vahvuutemme yhteiskunnassamme, sitä ei voi kyseenalaistaa. On todella useita esimerkkejä onnistumisista. On osaamista ja tahtotilaa todella paljon. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tämä hyvä pohja voisi heikentyä ajan saatossa, etenkin nykyisessä tilanteessa. Avoimen hallinnon edistäminen ei ole sinänsä erillinen ohjelma, vaan se on yksi hallintopolitiikan pysyvistä työalueista. Meillä on avoimen hallinnon strategia, niin siinä ytimessä on se, että luottamus on yhteiskunnan keskeinen voimavara. On kuitenkin hyvä muistuttaa sen rakentamisen tärkeydestä jatkuvasti, että me kaikki esimerkiksi julkisessa hallinnossa voimme omilla toimillamme arjessa joko rapauttaa tai rakentaa sitä. Yksi käytännön esimerkki voisi olla tekoäly. Jos kehittämistyötä tehtäisiin puhtaasti tekniikan rakentamisen lähtökohdista, miten eettiset näkökulmat ja tietopohja, millä tekoäly toimii, rakennettaisiin sitten järkevästi mukaan myöhäisemmässä vaiheessa. On todella tärkeää olla hereillä, kun asiat kehittyy ja jatkuvasti ylläpitää sitä ymmärrystä, miksi avoimuus on tärkeää. Ja sitten voi ajatella laajemmin kuvaa avoimesta datasta, että meillä on kaikilla vastuu varmistaa, että meidän toimintamme rakentaa, eikä rapauta sitä luottamusta. Joskus tämä voi unohtua, jos päälle painavat kiireet tai tulostavoitteet tai jotain muuta ja näin ei saisi olla. Meillä on pieni tiimi avoimen hallinnon tiimissä tuolla meidän yksikössä, mutta me pyrimme varmistamaan, että tämä asia muistetaan nyt ja jatkossa ja yritämme antaa käytännön työkaluja siihen työhön.
Haastattelija 1 [00:10:30]: Tämä ei ole yksinomaan Suomea koskeva asia, avoin hallinto, vaan taustalla on paljon kansainvälistä tekemistä ja Suomi on liittynyt tähän OGP:hen Open Government Partnership -kumppanuusohjelmaan. Ja se on noin kymmenisen vuotta toiminut ja sen aikana se on aika lailla kasvanut ja vakinaistanutkin asemaansa ymmärtääkseni. Miten paljon OGP-kumppanuusohjelmalla on vaikutusta teidän tekemiseenne avoimen hallinnon parissa?
Puhuja 1 [00:11:02]: Tosi iso vaikutus. Sen takia Suomi lähti mukaan siihen OGP-työhön, että haluttiin kansainvälistä taustatukea sille tekemiselle ja ehkä uusia verkostoja, uutta tulokulmaa siihen. Se on tuonut ihan oman ryhtinsä tähän meidän avoimen hallinnon kehittämiseen. Ensinnäkin meillä on tällainen neljä vuotta voimassa oleva toimintasuunnitelma. Käydään läpi avoin, laaja, mittava prosessi, jonka lopputuloksena on suunnitelma, joka ei ole minkään VM:n tiimin luoma, vaan nimenomaan sen prosessin tuotos. Ne syötteet, mitä sen prosessin myötä tulee, niin se rakentaa ne sisälle. Se ei ole, että VM menee omalla agendallaan tai valtionhallinto tai julkinen hallinto menee omalla agendallaan, vaan siinä nimenomaan halutaan saada kaikkien näkökulmia siihen, että kun meillä on kahdeksan pysyvää työaluetta eli ymmärrettävyys, osallisuus, avoin toiminta, hallinto mahdollistajana, avoin data, viestintä, luottamus ja julkisuus, niin kaikillä näillä osa-alueella on selkeitä toimenpiteitä, mitä edistetään. Meillä on oma työryhmä, joka seuraa suunnitelman toimeenpanoa. Ja OGP:n puolelta tehdään riippumatonta arviointia siitä, miten suunnitelmaa on toimeenpantu. Siellä on jatkuvaa seurantaa, erilaisia verkostoja eri teemojen ympärillä, että saadaan koko ajan ajankohtaista tietoa mitä muualla on tehty ja sitä voi välittää aina sellaisille tahoille, jotka voisivat olla siitä kiinnostuneita. Yritämme sitä avoimesti jakaa. Ja sitten sellainen konkreettinen esimerkki, että en tiedä, oletko huomannut, mutta tällä hetkellä on tosi paljon dialogeja siellä täällä ja se on itse asiassa sellainen, että meillä oli OGP-toimintasuunnitelman pohjalta oma väliarviointi, että missä mennään. Siinä tunnistimme, että näitä dialogeja, sellaista keskustelutaitoa, Suomessa pitäisi lisätä. Ja sen kautta lähdimme panostamaan siihen työhön. On ollut monta hyvää esimerkkiä. Tällä hetkellä pilotoimme kansallisen dialogin mallia. SM:n toimesta on tällaiset maahanmuuttodialogit nyt käynnissä. Sitten on ollut muitakin kansallisesti merkittäviä dialogeja, kuten poikkeusaikojen dialogit, joiden kautta päästiin käsiksi kokemusperäiseen tietoon, miten esimerkiksi korona on vaikuttanut hyvin erilaisten ihmisten arkeen. Oli, että läheinen on mielenterveysongelmissa, lähihoitaja tai sitten vankilassa pian yhteiskuntaan palaavat katutyöntekijät. Kaikenlaisia tällaisia, että jos VM sanoisi, että "hei, tulkaapas kertomaan, miten korona vaikutti sinun elämääsi", niin ne eivät missään nimessä tulisi kertomaan omaa mielipidettä, että tuli arvokasta, kokemusperäistä tietoa. Dialogeja emme välttämättä olisi edistäneet tällä panoksella, jos väliarvioinnissa emme olisi kiinnittäneet tähän huomiota. Ja siihen kiinnitimme huomiota, koska meillä oli suunnitelma, mitä olimme luoneet tätä OGP-työtä varten. Kaikilla on kytkös ja se tuottaa meidän mielestämme todella paljon lisäarvoa.
Haastattelija 1 [00:14:09]: Kuulostaa hyvältä. Osaatko antaa jo ennakkotuntumaa, että miten nämä dialogit ovat otettu vastaan? Tai ovatko ne tuoneet lisäarvoa sidosryhmille ja teille teidän työhön?
Puhuja 1 [00:14:20]: Joo. Voisin antaa yhden käytännön esimerkin, mikä itselle oli aika ravisuttava, näistä kaikista dialogeista. Ne ovat täysin anonyymeja, niistä tehdään yhteenvedot. Mutta poikkeusaikojen dialogeissa yksi taho oli antanut palautetta, kun ne olivat lukeneet sen yhteenvedon. Siinä oli ulkomaalaistaustaisten ryhmä, jotka olivat omalla ryhmällään järjestäneet dialogin poikkeusaikojen dialogeista. He antoivat sellaista palautetta, että "kiitos, tämä on ensimmäinen kerta, kun meitä on käsitelty, me olimme osa suomalaisten mielipidettä, niin me kuuluimme siihen joukkoon. Kiitos siitä, että saimme tämän tuntemuksen, että me kuulumme, että olemme suomalaisia." Jos valtion virkamiehet voivat saada tuollaista palautetta tällaisen työn kautta, niin onhan se aika merkittävää työtä.
Haastattelija 1 [00:15:10]: Kuulostaa tosi hyvältä. Hyvä startti. Toivotaan, että tuo nyt jalkautuu ihan kunnolla toimintatavaksi. [Saa aikaan? 00:15:18] sellaiset dialogin mallit. Emme ehkä Suomessa ole tottuneet tällaiseen dialogiseen kanssakäymiseen kovinkaan paljon, niin tuo on tosi hyvä startti. Jos mennään vähän eteenpäin, niin avointa hallintoa on edistetty jo pitkään, mutta maailma on meidän ympärillämme muuttunut valtavasti digitalisaation ja yllättävien käänteiden ja toimien johdosta. Mitä mieltä sinä olet, olemmeko joiltain osin avoimuuden saralla saavutettu riittävää tasoa? Mitä ajatuksia sinussa herää?
Puhuja 1 [00:15:56]: Ensin herää kysymys, että mikä on riittävä taso. Siitäkin voi olla monta mieltä. Mutta jos palaan taas meidän avoimen hallinnon strategiaan ja sen ajatukseen, että avoin hallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara. Väittäisin, että se riittävä taso on, vähän kuin minä sanoin aikaisemmin, että se liikkuu koko ajan kauemmaksi ja aina on jotain, mitä voisi tehdä paremmin. Myös asioiden painotus muuttuu, että joskus ihan datan avaamisessa se tekninen avaaminen on merkittävä askel. Sitten taas jossain kohdassa keskustelu siitä, miten sitä tietoa johdetaan ja kenen toimesta on paljon tärkeämpää, että kun se konteksti muuttuu, niin sitten on tärkeää myös tunnistaa, että missä kohdassa on tärkeää panostaa.
Haastattelija 1 [00:16:45]: Varmasti näin. Jos mennään ihan käytännön toteutuksen tasolle, minkälaisia haasteita te olette kohdanneet avoimen hallinnon käytännön toteutuksessa? Onko kenties ollut jotain ylilyöntejä? Tai oletteko havainneet joillain näistä kahdeksasta osa-alueesta jonkinmoista ylilyöntiä?
Puhuja 1 [00:17:03]: En ehkä tunnista ylilyöntejä sinänsä, mutta ei avoimuus ole aina yksiselitteistä. Otetaan ihan arkinen esimerkki, että kuntien johtaminen lähtökohtaisesti halutaan, että olemme avoimia esimerkiksi päätöksen osalta. Mutta kun yhden kokouksen striimaus maksaa X määrän euroja, niin on pakko tehdä valinta, että missä määrin voi avoimuutta toteuttaa, että voiko sen kokonaan kääntää ja tämän tyyppistä. Jos on pieni kunta, niin pitää vähän sitä rahapuolta myös ajatella. Ja siksi me avoimen hallinnon tiimissä keräämme niitä parhaita käytäntöjä ja jaetaan niitä, koska arjen realiteettien ratkaisemisessa pitää joskus olla luova. Ja on kiva kuulla, mitä muut ovat tehneet.
Haastattelija 1 [00:17:49]: Tuleeko mieleen joku hyvä käytäntö, minkä olisitte tunnistaneet ja mitä olisi ehkä laajemmin sovellettu?
Puhuja 1 [00:17:56]: Tästä minulle tulee mieleen yksi, joka ehkä ei ole suoraan tästä, mutta tuo Suomen ympäristökeskus eli Syke, niin heillä on kaikki data avointa. He tekevät yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, jotka vapaaehtoisesti toimittavat dataa muun muassa veden laadusta, veden korkeudesta, jääkerroksen paksuudesta, levätilanteesta ja kaikenlaisesta tällaisesta. Syke jakaa niitä edelleen ja hyödyntää omassa tutkimuksessaan. Tässä korostuu yhteistyön merkitys merkittävien datasettien luomisessa. Mielestäni tuo on hyvä esimerkki siitä, että joskus kun ajattelee tätä kontekstia laajemmin, niin sitten tuollaiset asiat, esimerkiksi yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu hyvänä.
Haastattelija 1 [00:18:53]: Haluatko niistä riskeistä ja [uhista? 00:18:54] kun jäin sitä pohtimaan?
Puhuja 1 [00:18:56]: Joo, kerron mielellään. Yleisimmin, mitä tulee mieleen, ovat tiedon avaaminen ja turvallisuus. Tietenkin on tahoja, jotka aktiivisesti yrittävät horjuttaa meidän yhteiskunnan tasapainoa. Avoimuus on elintärkeä arvo, mutta siinä ei voi olla sinisilmäinen. Hallinnon on pistettävä itsensä likoon, mutta turvallisella tavalla. Jos ajattelee disinformaation ehkäisyä, niin pitää kiinnittää huomiota siihen ja yleensäkin olla hereillä siinä datan avaamisessa. Ollaan avoimia niissä asioissa, missä voidaan olla, mutta ollaan hyvin selkeitä siitä, miksi ei kaikissa ole mahdollisuutta olla avoin. Itse asiassa puolustusministeriö on tehnyt tästä hyvän julkaisun vuonna 2021. Se löytyy otsikolla "Tavoitteena tietoylivoima. Puolustushallinnon tietokonsepti". Siinä muun muassa todetaan, että tiedolla tehdään tulevaisuutta. Jos tämä teema kiinnostaa, niin kannattaa lukaista, jos riskit pohdituttavat.
Haastattelija 1 [00:20:01]: Hyvä nosto. Täytyy lisätä lukulistalle. Avoimen datan osalta siinä kyllä kuljetaan siinä rajan mailla, ettei tule ylilyöntejä. Siinä saa olla hyvin tarkkana, että yksityisyyden suoja säilyy ja yhteiskunnan turvallisuus säilyy, että sitä ei tiedon avaamisella tietoiseti tai vahingossa riskeerata. Näillä kaikilla OGP-mailla, Open Government Partnership -mailla on omat ohjelmansa ja niitä toimeenpannaan eri tavoin. Tuleeko sinulla mieleen, että olisiko jossain muussa maassa onnistuttu avoimen datan, avoimen hallinnon digitalisaatiossa, ehkä jopa paremmin, kuin Suomessa? Ja voisiko näitä mahdollisia oppeja soveltaa suomalaisessa yhteiskunnassa?
Puhuja 1 [00:20:54]: Joo. Tulee paljon mieleen, ehkä pari on mielessä, mutta pakko ennen kuin menen esimerkkeihin todeta, että kaikilla mailla on niin erilaiset lähtökohdat siihen, että miltä pohjalta ne lähtevät tekemään, minkälaisilla resursseilla. Yleensäkin se poliittinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, että mikä on mahdollista. Jos ajattelee sitä, mitä ne siinä omassa ympäristössään, kontekstissaan tekevät, niin se voi olla uraauurtavaa. Siellä voi olla jotain, mitä me voimme oppia siitä, mitä ne tekevät. Vaikka se ei olisi suoraan siirrettävissä, niin kannattaa aina seurata näitä. Ja se, mikä OGP:ssä on hienoa, että kaikki ovat tasavertaisesti mukana keskusteluissa, vaikka lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset. Mutta kiinnostaviin esimerkkeihin, niin yksi, mikä tuli vastaan hiljattain, on Tšekeissä, niin siellä on tehty todella mielenkiintoinen ja se on vieläkin käynnissä, niin valtionhallinto on tehnyt, heillä sisäministeriö koordinoi näitä, sopimuksen kaikkien kolmen puhelinoperaattorin kanssa. He toimittavat kaikille ihmisille, joilla on puhelin, niin SIM-korttien paikkatiedot täysin anonyymisti. Siinä ei ole mitään sellaista, että pystytään paikantamaan ihmisiä tai mitään tällaista. Mutta sen tiedon pohjalta he voivat tehdä analyysiä siitä, että miten ihmiset liikkuvat maan sisällä. Tarkoitus siinä on, että he katsovat, miten heidän pitäisi hallinnon rakenteita mahdollisesti uudistaa, julkista liikennettä kehittää ja sitten he seuraavat esimerkiksi että Prahassa on tuhat ihmistä enemmän tiettynä viikonpäivänä, miten ne piikit menevät ja tämän tyyppistä. Taustatietona Tšekeissä on 6000 kuntaa. Pienimmässä kunnassa on 15 asukasta. Hallinnon rakenteiden kehittämisellä on paljon tilaa. Ja siellä on yleensä tosi sirpaleiset, heillä on eri lainsäädännöt, jotka pätevät tämän tyyppistä. Siinä kontekstissa se on uraauurtavaa työtä. Ja meilläkin on paljon opittavaa, että jos meillä olisi mahdollisuus kaikkien puhelinoperaattorien kanssa hyödyntää heidän dataa. Sitten siihen on rakennettu sellainen yhteisö, jossa on paljon tutkijoita, julkisen hallinnon edustajia ja yhdessä pohditaan, mitä sen tiedon pohjalta voisi tehdä, että siellä todellakin halutaan innovoida. Se on yksi esimerkki. Sitten toinen esimerkki. Toinen innostava on Skotlannissa. Siellä tehtiin koronatartuntojen ja kuolleisuuden audiokartta sokeille. Se on Covid19 Dashboard for Scotland. Se oli vapaaehtoisvoimin. Siellä on Scottish Tech Army, jonka motto on Mobilizing Scotland's Tech Talent for Good. Se on tosi hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisyhteiskunnalla voi olla merkittävä rooli ihmisten arjen toimivuuden kannalta. Ja siinä tietopohjana on viralliset tilastot. Sen työn kautta he kävivät myös palautekeskustelut hallinnon kanssa. Siellä on sellainen oma Digital Directorate. Ja sitten on käyty parlamentin kanssa ja sitä jatkokehitetään. Se on win-win tilanne. He saavat Scottish Tech Armylta palautetta, että miten datan avaamista voisi kehittää, että onko se riittävän laadukasta, onko se sellaisessa muodossa, että sitä voi hyödyntää. Se on sellainen, että todella kaikki voittaa.
Haastattelija 1 [00:24:33]: Tosi kiinnostavia esimerkkejä. Kiitos. Jäin miettimään tuota Tšekkiä ja sitten sitä, että miten he saavat varmistettua, että sen pienimmänkin kunnan asukkaat eivät tule identifioiduksi. Varmasti heillä on hyvät, luotettavat mekanismit siihen. Tästä on hyvä jatkaa. Nämähän liittyvät tiedon hyödyntämiseen mitä suurimmissa määrin, nämä caset, mitä nostit esille. Meillä on Suomessa ryhdytty muodostamaan tällaista tietopolitiikka, uutta politiikkalohkoa, tässä mennä vuosina. Ja näillä tietopolitiikan toimilla on tarkoitus mahdollistaa tiedon tehokasta, turvallista keräämistä ja hyödyntämistä. Hyvinkin paljon näiden keskustelujen ja toimenpiteiden keskiössä on ollut juuri tämä tiedon mahdollisimman avoin saatavuus. Tiedät hyvin, Ira, että avoimen datan kentässä on menneen vuosikymmenen aikana Suomessakin tapahtunut paljon kaikenlaista. Toisaalta on myös tunnustettava, että eteneminen on joiltain osin ollut varsin hidasta ja ehkä niistä jo avatuista datoista ei ole siinä määrin syntynyt lisäarvoa, kuin on ehkä uumoiltu taannoin, että olisi isoissa määrin businesta syntynyt ja muuta. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa, tämä avoimen datan kehitys tällä hetkellä Suomen osalta?
Puhuja 1 [00:25:56]: Minun mielestäni on tärkeää, että avataan niitä oleellisia tietoja ja on sitä tiedon hyödyntämistä. Ja avaamista johdetaan vaikuttavasti ja selkeästi, että punainen lanka on olemassa ja se johtaa johonkin. Siinä on myös, palaan tähän laajempaan avoimuuden edistämisen kontekstiin, todella tärkeää luottamuksen rakentamisessa, että tuo näitä kaikkia my data -periaatteita, että tiedon hallinnan ja laadun luotettavuus ja kaikki nämä asiat, ne ovat todella tärkeitä. Meillä on sellainen etulyöntiasema, että meillä on perusasiat nyt todella hyvällä mallilla, niin sen päälle on todella hyvä rakentaa. Nyt voisi lähteä innovoimaan ja oikeasti rakentamaan sitä kyvykkyyttä, hyödyntää sitä dataa ja viestiä sen pohjalta sitten.
Haastattelija 1 [00:26:51]: Kyllä. Avoimen hallinnon toiminta ja toimenpiteet, nehän tukevat tosi hyvin tietopolitiikan tavoitteita. Voisi ajatella, että ne ovat osa tietopolitiikkaa. Ainakin minä voisin näin asetella. Ja meillä on esimerkiksi tietopolitiikan saralla, niin keväällä valtioneuvostossa hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi. Siihen on koottu aika paljon tärkeitä tavoitteita Suomen osalta. Sinne sisältyy sen tyyppisiäkin aloitteita tai tavoitteita, että pureuduttaisiin tiedon väärinkäyttöön eli disinformaatioon tai misinformaatioonkin torjuntaan, [?? 00:27:41] tiedon laatuun, juuri tähän luotettavuuspuoleen entistä enemmän. ja on paljon muitakin aihioita tavoitteista kirjattu. Missä asioissa olisi erityisen tärkeää tehdä avoimen hallinnon ja tietopolitiikan saralla yhteistyötä?
Puhuja 1 [00:28:05]: On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, miten yhteistyö eri toimijoiden välillä voi tuottaa lisäarvoa. Jos ajattelee sitä Skotlannin ja Sykkeen esimerkkejä, ne ovat senkin takia mielenkiintoisia. Ei ole kyse vain siitä teknisestä avaamisesta, vaan miten yhteistyöllä, asioiden uudelleenyhdistämisellä ja ajattelemalla ehkä eri tavalla voi tuottaa jotain todella arvokasta, jotain uutta. Suomessa on ihan hirveästi potentiaalia. Haastaisinkin tämän podcastin kuuntelijoita aktivoitumaan ja etsimään tapoja hyödyntää dataa eri tavoin. Mitä tietoja voisi yhdistellä, jotta syntyisi jotain kansallisesti merkittävää analyysiä? Ja sitten on ihan oma taitolaji tuottaa visuaalista tai muuta viestinnällistä materiaalia tiedon välittämiseksi.
Haastattelija 1 [00:28:56]: Herättääkö mis-, disinformaatio, puhuttiinkin siitä vähän aiemmin...
Puhuja 1 [00:29:02]: Tottakai. Onhan tässä linkki siihen. Kun on osaamista laajasti tiedon hyödyntämisestä, samalla on myös osaamista tarkistaa ja kyseenalaistaa tietolähteet ja millä tavalla tietoa esitetään. Tämä on vähän tietoturvan kanssa, että mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmaksi kehittyy. Kyse ei ole taaskaan mistään rakettitieteestä, jotkut inhoavat tätä termiä, mutta käytän silti, mutta on kyse osaamisesta, mitä me kaikki voimme itsellemme kehittää.
Haastattelija 1 [00:29:28]: Jos mennään avoimen hallinnon tulevaisuuteen vielä tässä lopuksi. Miten tästä eteenpäin? Olisi varmaan syytä vahvistaa meidän digitaalista sivistystä. Tämä on aika uusi termi, mikä on nyt tullut käyttöön aika laajaltikin. Herätänkin kysymyksen, että onko meidän demokratia ylipäätään uhattuna? Ja mikä on avoimen hallinnon visio? Miltä näyttää viiden vuoden päästä parhaimmillaan?
Puhuja 1 [00:30:02]: Tartun ensimmäiseksi tuohon seuraavaksi. Eli ensi vuoden alussa käynnistyy, puhuin tästä OGP-toimintasuunnitelmasta, sen seuraavan toimintasuunnitelman laadintaprosessi. Meillähän on olemassa jo visio, kun meillä on se avoimen hallinnon strategia. Siinä on nämä kaksi lausetta, että "avoimen hallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara" ja "avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen". Kysymys onkin, että miten tätä pitäisi käytännössä edistää? Ja mistä esimerkiksi rakentuu turvallisuus, luottamus ja usko tulevaisuuteen? Mitä ovat ne käytännön toimet? Mielestäni tuo digitaalisen sivistyksen vahvistaminen voisi hyvinkin nousta siinä. Mutta me emme tule millään agendalla, vaan se toimintasuunnitelma on sitä, mitä siihen prosessiin syötetään. Eli jos nämä podcastin teemat ovat millään tavalla kolahtaneet, niin kannattaa seurata meidän uutiskirjettä. Voi tilata vm.fi -sivulta tai avoinhallinto.fi -nettisivua ja tulkaa mukaan siihen prosessiin. Seuratkaa mitä me tehdään ja tulkaa mukaan. Ensimmäinen askel, mitä me teemme ihan alussa on tulevaisuusharjoitus eli pohditaan mikä on se tulevaisuus, mitä kohti halutaan mennä. Ja vähän jään tässä pohtimaan, että pitäisikö avoimen datan osalta ihan oma tällainen järjestää, tietopolitiikan rooli avoimuuden edistamisessä tai joku tällainen. Ja sitten tulevaisuusharjoituksien tuloksien tarkoitus on, että ne syöttävät laadintaprosessiin, esimerkiksi kun haastatellaan eri ryhmiä ja on ota kantaa -keskustelua, kysymyksiä ja kaikkia tällaisia, niin ne rakentavat sitä, mitä siellä kysytään. Kaikki ideat ja syötteet ovat tottakai tervetulleita. Ja sitten tuosta "demokratia uhattuna", minun on pakko siihen vielä tarttua. Minun mielestäni se on uhattuna tällä hetkellä. Demokratian vahvistaminen on meidän kaikkien vastuu ja sen tärkeyttä ei voi alleviivata liikaa. Julkisen hallinnon näkökulmasta yksi iso haaste on päätöksenteon etäisyys ihmisten arjesta. Keväällä järjestettiin näitä demokratian puolustusdialogeja, joita koordinoi DialogiAkatemian Erätaukosäätiö, Sitra, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö. Niistä nousi tällainen, että demokratiassa tarvitaan erilaisten näkemysten kuulemista ja kunnioittamista sekä rakentavaa ja moniäänistä keskustelua. Keskustelijoita huoletti esimerkiksi disinformaation leviäminen, epäasialliset vaikuttamisyritykset ja eri tavoin ajattelevien ihmisten maalittaminen. Oikeusministeriö julkaisee juuri lausunnoilla olleen demokratian periaatepäätöksen vielä tänä vuonna. Siinä on listattu demokratian vahvistamisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ja konkreettisia toimenpiteitä. Jos demokratiapuoli kiinnostaa, niin siihen kannattaa ehdottomasti tutustua.
Haastattelija 1 [00:32:59]: Ikävä kyllä joudun komppaamaan sinua, että minunkin mielestä demokratia on uhattuna. Sitä suuremmalla syyllä me tarvitsemme avointa hallintoa, niinkuin sanoitkin, että se on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara, niin siihen on syytä panostaa vieläpä enemmän. Teette tosi tärkeää työtä. Se on se oma kiteytykseni tähän loppuun. Haluan nostaa vielä esille, teiltähän on tullut myös eOppiva-verkkokoulutus tästä aihepiiristä, avoimesta hallinnosta. Se on aika hyvä kurkistusikkuna. Kokonaisuus näyttäytyy aika hyvin senkin koulutuksen myötä. Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen käymään myös sen.
Puhuja 1 [00:33:41]: Ehdottomasti. Se on kaikille avoin. Menkää tekemään se!
Haastattelija 1 [00:33:45]: Jep. Eli eoppiva.fi -palvelusta löytyy tämä koulutus. Mut hei mahtavaa, iso kiitos Ira! Tämä oli tosi kiinnostavaa kuulla avoimen hallinnon ajatuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Tämä oli Tiedon äärellä - tietopolitiikasta tekoihin podcastsarjan 19. jakso. Loppuvuoden aikana julkaistaan vielä ainakin yksi, ehkä jopa kaksi jaksoa. Mutta tämä selviää lähiaikoina. Kiitos Ira, kiitos kaikille kuulijoille. Oikein hyvää syksyn jatkoa!
[äänite päättyy]