Mikä on tiedon laadun yhteiskunnallinen merkitys ja miksi tiedon laatua tulee kehittää? Podcast-sarjan neljännessä jaksossa Tilastokeskuksen Tiedon laatukehikko –hankkeen projektipäällikkö Essi Kaukonen sekä Tilastokeskuksen ylijohtaja Johanna Laiho-Kauranne keskustelevat tiedon laadun merkityksestä ja sen kehittämisestä erityisesti julkisten tietovarantojen näkökulmasta. Tilastokeskuksen Tiedon laatukehikko -osahankkeessa luodaan ja käyttöönotetaan laatukriteerit julkisen hallinnon tiedolle. Osahanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen kanssa.
Podcast tukee valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta, jonka tavoitteena on edistää julkisen tiedon entistä laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Hanke on osa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joka perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin.
Lisätietoa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeesta sekä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilta: https://vm.fi/tiedon-hyodyntaminen-ja-avaaminen.
Puhuja 1 [00:00:01]: Mitä on tiedon laatu? Miksi julkishallinnon tiedon laatua pitää kehittää ja miksi se hyvä todentaa? Minä olen Essi Kaukonen ja vieraanani on ylijohtaja Johanna Laiho-Kauranne Tilastokeskuksesta. Tämä on Tiedon äärellä - tietopolitiikasta tekoihin -podcast, jossa pureudumme tietopoliittisiin toimenpiteisiin ja tietopolitiikan kysymyksiin laajemminkin. Pohdimme muun muassa sitä, mitä tietopolitiikka oikein on ja miksi julkisen tiedon avoimuus, laatu ja yhteentoimivuus on tärkeää. Pohdimme näitä aiheita eri näkökulmista yhdessä mielenkiintoisten ja vaikuttavien vieraiden kanssa [tunnusmusiikkia].
Puhuja 1 [00:00:47]: Tervetuloa Tilastokeskuksen ylijohtaja Johanna Laiho-Kauranne. Vastuullasi on tieto- ja tilastopalvelut palveluala ja sen toiminta. Kertoisitko, mikä sinusta on laadukkaan tiedon merkitys?
Puhuja 2 [00:00:58]: Kiitos tästä tilaisuudesta. Onpa mukava päästä keskustelemaan tiedon äärelle studioon kanssasi Essi. Tiedon laatu on ollut minun työurallani punainen lanka ja olen aina ollut kiinnostunut kehittämään tiedon tuotannosta asiakkaalle merkityksellisempää palvelua. Näkisin, että tiedon laatu on avoin alusta, missä me kaikki arvioimme, haastamme ja innovoimme tiedon käytettävyyttä. Minulle laadukas tieto on kuin design-tuote. Voisin verrata, että sen tulee olla kestävää, monikäyttöistä ja ajassa merkityksensä säilyttävää. Laadukas tieto jättää useita digitaalisia jalanjälkiä silloin, kun sitä hyödynnetään eri tarkoituksiin. Laadukkaan tiedon merkitys on siinä, että me pystymme sen avulla tuottamaan parempia palveluita ja tehostamaan palveluiden tuotantoa sekä tuottamaan lisäarvoa meidän asiakkaillemme.
Puhuja 1 [00:01:55]: Kiitos Johanna. Tänään, tässä ja nyt keskustelemme tiedon laadusta, sen merkityksestä tämän päivän yhteiskunnassa ja keinoista edistää sitä erityisesti julkisten tietovarantojen suhteen. Miksi sinun mielestäsi Johanna tiedon laatu on tarpeen nostaa pöydälle juuri nyt?
Puhuja 2 [00:02:12]: Kun katson taaksepäin, niin tiedon määrä on kasvanut aivan valtavasti viimeisen kymmenen tai 20 vuoden perspektiivillä. Kun katsomme taaksepäin, nähdään yhteiskunta, jossa oli aika niukalti eri tietolähteitä ja medioita, joiden kautta seurattiin tietoja aika harvalla frekvenssillä. Silloin pystyimme vielä erottamaan selkeästi luotettavat lähteet ja ehkä myös vähän kevyemmistä luokitteluista. Nykyisin tiedon määrä ja volyymi, millä sitä tuotetaan, on aivan massiivista. Samoin tiedon frekvenssi, millä tiheydellä me seuraamme tietoa. Aiemmin on seurattu vuositietoja, neljännesvuosi- ja kuukausitietoja aika maltillisestikin. Nykyään halutaan viikkotietoa ja jopa päivittäistä tietoa. Samalla jokaisen kansalaisen ja päättäjän omaksi tehtäväksi on jäänyt se, mitä tietoa me hyödynnämme ja onko se kyseinen tieto aina riittävän laadukasta meidän tarpeisiimme. Nyt Suomessa me voimme yhä luottaa siihen, että julkinen tieto tuotetaan puolueettomasti ja julkisen tiedon tuottajan agenda ei väritä sitä tietoa tiedontuottajan tarkoitusperien mukaisesti. Tällaisessa nopeassa tahdissa on yhä haastavampaa kuitenkin erottaa nämä tietolähteet, joita me käytämme ja arvioida myös sitä, että pystymmekö me kattavasti hyödyntämään kaikkea sitä tietoa, mikä olisi meille oleellista ja mikä parantaisi meidän toiminnan lähtökohtia.
Pohdin itse sitä, että näkisitkö Essi, että tässä tiedon laatu kehikko -hankkeessa voidaan edistää myös kansalaisten ja yritysten tiedonkäyttötaitoja? Tuleeko niistä uusia kansalaistaitoja?
Puhuja 1 [00:03:57]: Kyllä oikeastaan uskoisin niin. Kun on työskennellyt tiedon laadun kanssa, siinä näkyy selkeästi, että meillä ei ehkä ole vielä sitä yhteistä sanastoa, yhteistä tarinaa sille meidän tiedon laadulle ja oikeastaan sille tiedolle itsessään. Tieto nousee siinä keskiöön ja löytyy se yhteinen tapa käsitellä tätä asiaa. Uskon, että sitä kautta jalkautuu se tapa käsitellä ja myös ne sanat ja kieli, millä me puhumme myös sinne yritykselle ja mikä ettei ihan kansalaisille asti.
Puhuja 2 [00:04:33]: Tämä tiedon laatu kehikko-hanke ajoittuu kyllä nyt todella mainiosti. Näkisin, että tässä ajassa on tärkeää pureksia auki, mitä tiedon laatu tarkoittaa. Samalla, kun me elämme digitalisaatio murrosta todeksi ja toiminta perustuu enenevältä määrin siihen, että me hyödynnämme tietoa. Olemme tottuneet käyttämään luotettuja tilastoja ja tietolähteitä mutta samalla tunnistettu, että tarvitsemme tietoa yhä nopeammin erilaisiin ja uudenlaisiin tilanteisiin. Meidän yhteiskuntamme ja talous globalisaation myötä on siirrytty monimutkaisempaan maailmaan. Toki toimimme omista lähtökohdistamme mutta samalla olemme enemmän keskinäisriippuvaisia monien muiden toimijoiden päätöksistä. Tässä meidän tietotarpeemme muuttuvat koko ajan. Erilaiset shokit, kuten korona tai ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit muuttavat meidän totuttuja lainalaisuuksia eli me emme voi enää välttämättä itse, ilman laajempaa tietopääomaa ennakoida tulevaa samalla tavalla, mitä aiemmin olemme seuranneet yksittäisiä aikasarjoja tai trendejä. Me tarvitsemme tähän uuteen tilanteeseen nopeaa tietoa ja meidän pitää myös nopeasti arvioimaan sitä tiedon käyttökelpoisuutta. Kun me ymmärrämme, että tietoa käytetään hyvinkin vaikuttaviin ratkaisuihin niin nähdään samalla, että hyvin kiistatonta, että sen tiedon tulee olla hyvälaatuista ja luotettavaa. Eli ihan sen primaaritiedon, mitä me hyödynnämme. Tähän lisäedellytyksiä tuo tämä laadun parantaminen tekoälyyn perustuvilla ratkaisuilla, sillä me emme mitenkään enää pysty tekemään tietoaineistoihin manuaalisia tarkistuksia. Tätä digitaalisesti yhdistettävää tietopääomaa on yhteiskunnassa hajallaan ja se voi olla eri mitallista mutta samalla, kun me työstämme sen yhteentoimivuutta, niin me rakennamme myös uutta vauhtia meidän talouskasvuamme. On tärkeätä todellakin tunnistaa, että pystymme luomaan parempia palveluita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia näiden yhteentoimivien tietovarantojen käyttämisen kautta. Minä näen, että tiedolla johtamisessa on valtavat mahdollisuudet tällaiseen resurssiviisaaseen tietoyhteiskuntaan.
Puhuja 1 [00:06:55]: Entä sitten, jos katsotaan haastepuolta, niin minkälaisia haasteita julkisen tiedon laadulla näet tällä hetkellä ja miten niitä voisi sitten taklata?
Puhuja 2 [00:07:04]: Haasteena näkisin sen, että meidän päätöksemme ovat usein kauaskantoisia. Niitä tarvitaan sekä liiketoiminnan pohjaksi mutta myös yhteiskunnan kehittämiseksi. Kun tietoa käytetään suuriin ratkaisuihin, niin on todella tärkeää, että se on luotettavaa ja helposti saatavilla niille toimijoille, jotka sitä tietoa tarvitsee, hyvinkin käyttökelpoisessa muodossa. Niissä nopeissa tilanteissa ja toisaalta politiikankaan muodostamisessa ei välttämättä ole aikaa alkaa siinä hetkessä pureksimaan sitä tietoa, vaan sen pitää olla helppokäyttöistä ja semanttisesti hyvin yhteentoimivaa niiden rakenteiden kanssa, missä meillä on kullakin itsellä käsitys, että me toimimme. Digitalisaatio ja tietovarantojen avautuminen sekä uudet tietolähteet ovat samalla muuttaneet tietomarkkinoita merkittävästi.
Julkishallinnon rinnalle on tullut uusia julkisia ja yksityisiä toimijoita. Meidän julkishallinnossa toimivien ydintehtävien lisäksi meidän pitää vastata niihin vaatimuksiin, mitä yhteiskunta ja toimijat meille asettavat. Meidän täytyy pystyä avaamaan tietoa paremmin ja siten, että se avattu tieto on hyödynnettävissä. Näitä julkisin varoin tuotettuja tietoja tulee pystyä avaamaan tietosuojatusti ja mahdollistaa näiden pohjalta kehitettäviä uusia palveluita. Niitä voi tuottaa organisaatiot itse mutta myös mahdollisesti täysin kolmannet osapuolet, mikä on todella tärkeää tämän tietopolitiikan toimeenpanossa. Me mahdollistamme talouskasvu siten, että kaikki pystyvät hyödyntämään näitä tietoja.
Tietoa on tarjolla eri kanavia pitkin eri toimijoille ja hyvin erilaisissa muodoissa. Tällaisessa tilanteessa meidän on todella tärkeää rakentaa sitä yhteentoimivuutta, jotta myös muuttuvissa tilanteissa tiedonkäyttäjät pystyvät arvioimaan tiedon luotettavuutta ja laatua sekä sen muutoksia ja soveltuvuutta eri tarkoituksiin. Näkisin, että meidän pitäisi nyt aika rohkeastikin pyrkiä ratkaisemaan sellaisia tietovirtojen pullonkauloja, jotka hidastavat meidän lupauksien lunastamista. Meidän olisi hyvä haastaa kaikki toimijat hyödyntämään tehokkaammin tietovarantoja yli totuttujen rajojen sekä pohtimaan yhdessä niitä mahdollisuuksia, mitä tiedon avaaminen ja jakaminen mahdollistaa.
Puhuja 1 [00:09:49]: Miten Johanna näet, että mitä hyötyä tiedon laadun yhtenäisellä todentamisella ja varmistamisella on julkishallinnolle?
Puhuja 2 [00:09:58]: Näkisin, että kun tiedot ovat hyvin kuvattu näiden yhteisten laatukriteerien kautta, niin silloin julkishallinto pystyy tuottamaan parempia tiedolla johtamiseen perustuvia palveluita. Tietenkin silloin, kun avaa tietoja, niitä pystytään hyödyntämään paremmin. Julkishallinto tulee hyötymään itse tästä kehityksestä merkittävästi. Silloin yhteiskunta voi paremmin ja toimii paremmin. Kestävä ja kasvava talous, mihin luodaan hyvät edellytykset, myös julkishallinnon tehtävät kehittyvät varmasti hyvin järkevällä tavalla.
Näkisin, että näiden tietovarantojen laatukriteerit voivat auttaa meitä nopeuttamaan tietovirtoja ja edistämään tiedontuotannon kiertotaloutta sekä jalostaa lisäarvoa tietoaineistoista. Varmistaa se, että tieto kerätään tiedon antajilta vain kertaalleen ja pystytään sitten hyödyntämään mahdollisimman monella eri kanavalla. Tällä tiedon jakamisella ja yhdistämisellä pystytään tehostamaan toimintaa julkishallinnossa mutta myös tuottamaan parempia palveluita tehokkaammin. Pystytään hankkimaan palveluita järkevämmin; esimerkiksi sote-alalla, ympäristöalalla tai yksityisellä sektorilla pystytään saamaan paremmin toimivampia palveluita sekä suurempia alustatalouden kokonaisuuksia. Näkisin, että julkishallinnon perustehtävä on mahdollistaa näiden tietojen yhteentoimivuus ja avoin data koko yhteiskunnan käyttöön.
Tämä kehitys on haastanut monet maat tarkastelemaan uudelleen tietoalan toimijoidenkin rooleja eli myös tällaiset totutut julkishallinnon roolit, kuten esimerkiksi tilastoviranomainen saattaa kehittyä tässä toisenlaiseen näkökulmaan tällaisessa tietotaloksi tai tietokeskukseksi. Näissä tarkasteluissa on tunnistettu tarve tiedon yhteiskäytölle ja sen yhteiskäytön hallintaa tukeville tai koordinoiville tietotoimijoille, jotka sitten palvelee ja konsultoi erilaisissa ratkaisuissa. Näiden tavoitteiden onnistumiseen me tarvitsemme uudenlaista yhteistyötä ja yhdessä kehittämistä julkishallinnon ja kaupallisten toimijoiden kesken. Näkisin, että tässä on todella tärkeää tämän erilaisen ja uudenlaisen yhteistyön rakentaminen. Tietopolitiikan toimeenpanossa on kiinnitetty vahvaa huomiota luottamuksen vahvistamiseen. Tämä edellyttää meiltä vankkumatonta tietosuojaa- ja turvaa mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä tietoja pystyisi suojatusti ja turvallisesti yhdistämään sekä hyödyntämään laajemmin ja siten mahdollistaa uudenlaista tutkimusta ja tukea päätöksenteolle sekä liiketoiminnalle.
Jos ajattelemme laajemmin, on jopa geopoliittinen tai talouspoliittinen kysymys, että pystymmekö Euroopan unionissa hyödyntämään tätä uutta datastrategiaa kestävästi vai rajaammeko me itse tiukalla tulkinnalla meidän liiketoiminnan mahdollisuuksia tai toisaalta julkishallinnon tehostamisen mahdollisuuksia jos me olemme äärettömän varovaisia ja hitaita kehittämään? Samaan aikaan, kun monikansalliset yritykset ja suuret talousalueet toimivat sitten taas lähes rajatta yhdistellen tietoja ja hyvinkin henkilökohtaista dataa jaetaan samalla kun me sitten pohdimme vielä korkean tietoturvan ratkaisuja sellaisiin tietoihin, mitä ollaan jo julkisestikin jaettu.
Puhuja 1 [00:14:13]: Mietin sitten, että jos katsomme yksityiskohtaisemmin niitä asioita, mitä tuolla tiedon laadun puolella on kehitetty eli kymmenen organisaation keskiolot on nämä tiedon laatukriteerit, joiden joukossa on ajantasaisuus, kattavuus, täydellisyys, tarkkuus, ymmärrettävyys ja koneluettavuus. Nyt kun näitä tässä makustellaan, niin mitä ajatuksia sinulle näistä tiedon laatu -kriteereistä herää?
Puhuja 2 [00:14:36]: Minun mielestäni tämä tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen lähestyminen tiedon laatukriteereihin on hyvin ainutlaatuinen. Tämä on erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä ja kansalaisyhteiskunnasta. Perinteisesti tiedon laatu kriteereitä on kehitetty eri toimialueilla hyvin tuottajalähtöisesti. Eri organisaatiot ovat kehittäneet ammattikuntansa kesken kansainvälisissäkin organisaasioissa omasta näkökulmasta näitä laatukriteereitä mutta niistä on saattanut olla vähän eri versioita ja ne ovat hieman kulkeutuneet ja kehittyneet eri teitä. Ne ovat olleet tärkeitä prosesseja. Niitä voisi ehkä verrata organisaatioiden pohdintoihin organisaatioiden arvoista. Nyt näen, että me olemme ensimmäistä kertaa oikeasti sellaisessa prosessissa, missä yhteiskehitetään tiedon laatu kriteereitä kansallisesti yli toimialojen ja hallinnon alojen. On tarkoitus saavuttaa sellaiset laatukriteerit, joita voi hyödyntää eri tyyppisen tiedon tuotannon ja käytön prosesseihin. Tämä on äärettömän tärkeää, sillä me emme tätä kautta rajaa tiedon jatkohyödyntämisen osalta ollenkaan, että miten näitä tullaan käyttämään ja nämä ovat hyvin modernit.
Minusta on hyvin mielenkiintoista, miten tiedon laatu kriteereissä yhdistyy perinteisesti tilastojen laatuun yhdistettyjä kriteereitä kuten tämä tarkkuus ja ajantasaisuus mutta myös johdonmukaisuus ja kattavuus. Myös enemmän semanttiset kriteerit kuten ymmärrettävyys ja suositusten mukaisuus. Sitten tässä on myös avoimeen dataan liittyvät kriteerit, kuten jäljitettävyys, koneluettavuus, oikea-aikaisuus. Nämä tuovat meidän aikaan osuvan hyvän lisän näille vaatimuksille.
Ajantasaisuus ja tarkkuus on perinteisesti ajateltu kilpailevan toinen toistensa kanssa. Mitä enemmän ja pidempään sitä tietoa käsitellään ja tarkastetaan, sen enemmän ajantasaisuus kärsii kun tarkkuus lisääntyy. Jos tiedot ovat johdonmukaisesti tuettuja ja suositusten mukaisia niin pystytään niitä tarkistuksia automatisoimaan. Tämä nopeuttaa merkittävästi tiedon tuotantoa. Tällaisesta voisin nostaa esimerkiksi suomalaisen maatalouden kannattavuus kirjanpito-tutkimuksen FADN, mitä tehdään tässä Euroopan unionin kontekstissa. Siinä Suomi tuottaa poikkeuksellisen tarkan ja informatiivisen tietosisällön verrattain pienin henkilöresurssein kun verrataan muita Euroopan unionin FADN-tutkimuksen tuottajia.
Samoin Suomessa tilastointi on pitkään perustunut rekistereihin eli koneluettavaan ja kattavaan tietoon, mikä on hyvin jäljitettävää. Tämä on puolestaan mahdollistanut Suomessa täysin lomakkeettomat väestönlaskennat jo vuodesta 1990 lähtien. Tämä rekisterien hyödyntäminen tilastoinnissa on pienentänyt tilastoinnin kustannukset jopa murto-osaan, kun vertaillaan kansainvälisesti tilaston kustannuksia esimerkiksi työvoiman määrällä.
Mietin sitä, että pystyisitkö Essi kuvittelemaan vielä tänä päivänä sellaista operaatiota, kuten monessa Euroopan maassa, että väestönlaskennat tehdään yhä käyntihaastatteluilla, sillä esimerkiksi väestöstä ei ole keskitettyä osoiterekisteriä käytettävissä tilastoviranomaisella? Miten näkisit, että miten näitä laatukriteerejä tulisi laajemminkin palastella tässä?
Puhuja 1 [00:18:21]: Ovelta ovelle kiertäminen massiivisessa mittakaavassa, varsinkin näin korona-aikana kuulostaa suorastaan tragikoomiselta yritykseltä. Sitten mitä tuolla laatukriteereiden taustalla on, miten niitä palastellaan niin siellä on standardien hyödyntämisen ajatus ja silti rohkea soveltaminen. Eli nojataan ISO-standardiin mutta on silti katsottu, mitä meidän perustietovarannoissa on tärkeää. Minulle esimerkiksi oikeellisuuden käsite tuli uuteena. Silloin kun tiedonantaja antaa tietoa, voi olla että se tieto on tahallisesti harhauttavaa esimerkiksi verohyötyjen saavuttamiseksi. Tiedon oikeellisuuden tarkistaminen on silloin tärkeää. Sitten on myös tärkeää, että otetaan huomioon ne alakohtaiset ratkasut. Eli esimerkiksi paikkatiedon tiedon laatua on kehitetty systemaattisesti ja standardoituna. On tärkeää yhdistää nämä siihen meidän yhteiseen kansalliseen malliin.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää se, että saavutamme yhteinen kieli, jolla siitä tiedon laadusta puhutaan ja jolla sitä käyttäjälle kuvataan. Eli se tiedon hyödyntäjä voi silloin tietää, että mistä me puhumme ja tulkita sitä sen saman kehikon ja saman sanoituksen kautta.
Nostit esille myös tekoälypuolen tuolla. Tätä keskustelua tiedon laadun yhteydestä tekoälyyn olisi hyvä saattaa liikkeelle ja konkretisoida. Itsestään selvää on, että tiedon laadun tulee olla koneluettavaa. Sen pitää olla riittävän täydellistä. Sellaisella emmental-tiedolla ei varmasti synny luotettavia lopputuloksia. Niitä ominaisuustietoja siellä datassa tulee olla riittävästi.
Tästä tulikin mieleen se, että mitä itse asiassa Johanna sinulle tulee mieleen, että mitä se ihan tavallinen tiedon hyödyntäjä hyötyy yhteisistä kansallisista laatukriteereistä?
Puhuja 2 [00:20:00]: Ajattelen siitä näkökulmasta, että kansalaista varmasti hyödyttää sellaiset uudet kehittyneet, älykkäät palvelut, jotka auttavat arjessa ja erilaisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi lähtien vaikka koulutusvalintoja pohtivista nuorista. Jos he saavat siihen tukea, jonkinlaisia lisätietopalveluita tai muita, mitkä auttaisivat heitä valitsemaan heille sopivimman koulutussuunnan tai oppilaitoksen. Näkisin, että kansalaista hyödyttää myös se, että näiden älykkäiden palveluiden tuottaminen olisi veronmaksajan näkökulmasta mahdollisimman tehokasta. Yhteistyö, jota organisaatiot lähtisivät enemmän tekemään, niin sehän mahdollistaa sen, että me pystymme tuottamaan enemmän samoilla resursseilla tai vielä enemmän vielä pienemmillä resursseilla. On tärkeää, että palveluiden rakentajat toimivat yhdessä innovoidaan ja kehittäen resurssiviisaasti, eivätkä kilpaile toisia vasten. Näkisin, että tiedon laatukriteerit tukevat tavallista käyttäjää tiedon lukutaidossa. Ne auttavat meitä myös jäsentämään, mistä näkökulmista hyödynnettävää tietoa voi arvioida. Varmasti myös kehittävät meidän tietoyhteiskunnan uusia taitoja, olemaan lähdekriittisiä.
Puhuja 1 [00:21:31]: Jos ajatellaan jotain organisaatioita, Tilastokeskusta tai jotain yrityksiä niin miten mahdollisesti siellä voitaisi nähdä tämä laatukriteerien hyödyntämisen hyöty?
Puhuja 2 [00:21:43]: Jos ajattelee ihan mitä tahansa organisaatioita, tiedon laatukriteerit auttavat varmasti tiedolla johtamisessa ja siihen perustuvien palveluiden kehittämisessä hyödyntämällä sitä olemassa olevaa tietoa mutta myös löytämällä tietoa, jota voisi siihen lisäksi yhdistää ja sitä kautta rikastaa. Tiedosta on tullut entistä tärkeämpi kansallinen ja kansainvälinen kilpailutekijä mutta myös organisaatioiden palvelukyvyn mittapuu ja julkisuuskuvan rakentaja. Me arvioimme organisaatiota, ei nykyään enää pelkästään niiden perustehtävän kautta, vaan myös arvottaen, että kuinka hyödyllisiä ja älykkäitä palveluita ne meille tuottavat. Eli mitä minä käyttäjänä saan. Julkishallinnon organisaatiot puhuvat kansalaisista ja yrityksistä asiakkaina, niin asiakkailta tulee myös niitä asiakastarpeita. Tätä kautta jokaisen organisaation tulee nähdä itsensä palveluorganisaationa.
Tiedolla johtaminen toki haastaa organisaatioita pohtimaan uudelleen palveluiden logiikoita. Ei kannata lähteä viemään digitaalisiin ratkaisuihin niitä aiempia palveluita sellaisenaan. Älykkäät toimintajärjestelmät ja toimintojen digitalisointi parhaimmillaan mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen hyvillä uusilla lisäpalveluilla. Tällainen toiminta edellyttää laadukasta ja luotettavaa tietoa päätösten perustaksi mutta myös hyvin jäljitettävää tietoa. Sellaisen mutu -tiedon päälle ei mikään organisaatio lähde palveluitaan rakentamaan.
Puhuja 1 [00:23:34]: Tässä vaiheessa Johanna pakko kysyä, että kun Suomen virallisen tilaston leima on ollut voimassa vuodesta 2009 ja tämä Suomen virallisen tilaston ilmiö varmasti pidempään kuin minä olen täällä ollut. Mitä mieltä olet sellaisesta ajatuksesta, että me ottaisimme käyttöön laadukkaan tietovarannon ja laadukkaan tietoaineiston leimat? Mitä hyötyä tästä voisi olla?
Puhuja 2 [00:23:55]: Minusta tämä idea laadukkaan tietovarannon ja tietoaineiston leimasta on todella tervetullut. Myös tutkittua tietoa teemavuonna on otettu käyttöön tutkitun tiedon laadun leima. Laatuleimat ovat erinomainen tapa erottaa laadukas tieto muusta massasta. Suomen virallisen tilaston laatuleima on toiminut tässä omassa kontekstissaan todella hyvin. Pohdin sitä, että kun tässä on niin monta eri laatukriteeriä, mitä vasten tietoa peilataan. Ehkä tällaista laatuleimaa voisi yhteiskehittää pohtien kansalaisten ja organisaatioiden kanssa, että miten he näkevät sen, miten he hyötyisivät siitä. Olisiko siinä leimassa jopa jonkinlaisia indikaatioita, väri- tai QR-koodeja, että mitkä tiedon arviointikriteerit siinä tiedossa täyttyvät ja missä ollaan vielä kehitysvaiheessa?
Olen kysynyt aiemmin muutamalta nuorelta ihan kiinnostuksesta, että miten he arvioivat hakiessaan tietoa verkosta, että onko se tieto luotettavaa. He mainitsivat silloin, että he etsivät tietoa totutuista medioista, jotka he kokevat luotettavaksi. Sen jälkeen toinen kriteeri, mitä tuli tässä keskustelussa mainittua, oli se, että tällaisten tuntemattomampien sivustojen osalta luotettavuutta heikentää mainosten määrä. Näkisin, että tällainen laatuleima olisi parempi sertifikaatti hyvälle tiedolle, kuin tällaiset intuitiiviset tavat arvioida tiedon luotettavuutta.
Puhuja 1 [00:25:36]: Siinä tulikin ihan hyviä jatkokehitysajatuksia sille leimalle ja sen toteuttamiselle. Kiitos Johanna todella paljon tästä mielenkiintoisesta ja itse asiassa aika syvällekin menevästä ja mukavasta haastattelu- ja keskusteluhetkestä.
Puhuja 2 [00:25:50]: Kiitos Essi. Oli todella mielenkiintoista keskustella kanssasi tästä tiedon laadusta. Toivoisin, että me pystyisimme kehittämään pidemmälle suomalaista tietoyhteiskuntaa entistä voimakkaammin siten, että tutkitun tiedon teemavuotena tunnistettaisiin tiedon merkitys tulevaisuuden tekijänä. Haluaisin haastaa meidät kaikki oppimaan diginatiiveilta. Halusimme tai emme, onnistuaksemme meidän on oltava uteliaita ja kiinnostuneita haastamaan itsemme ja pohtimaan ratkaisuja ongelmiin tässä uudessa digiyhteiskunnassa, missä me elämme. Näen, että tässä onnistuminen vaatii meiltä kaikilta uudistumista ja ymmärrystä siitä, että miten paremmin me kehitetään tiedon arvoketjua. Mistä tieto syntyy? Miten sitä voi jalostaa edelleen jatkokäyttäjille? On todella tärkeää, että me kaikki näemme itsemme osana tietoyhteiskuntaa. Ei ulkoisteta itseämme siitä, vaan nostetaan esille meitä hyödyttävät näkökulmat, ideat ja tarpeet sekä toimitaan yhdessä verkostoissa.
Puhuja 1 [00:26:57]: Seuraava Tiedon äärellä - tietopolitiikasta tekoihin -podcast julkaistaan maaliskuun lopulla ja silloin jatkamme tietopolitiikan keskustelua [tunnusmusiikkia].